SUOMEN KIELI 2020-2021

Suomen kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelma

Suomen kielen ja kirjallisuuden koulutus on monipuolinen väylä kielen ja kirjallisuuden asiantuntijaksi tai opettajaksi. Se antaa valmiudet toimia erilaisten tekstien analyysin ja tulkinnan sekä kirjoittamisen ammattilaisena. Opintojen aikana perehdytään kielen- ja kirjallisuudentutkimuksen historiaan ja nykytilaan, keskeisiin tutkimusmenetelmiin sekä erilaisiin kielen ja kirjallisuuden ilmiöihin. Koulutuksen myötä opiskelija oppii ymmärtämään kielen ja kirjallisuuden merkityksen kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Koulutuksessa painottuu myös yhteistyö muiden kielen ja kulttuurintutkimuksen alojen kanssa. Opiskelija tutustuu humanistisia aloja yhdistäviin teemoihin ja lähestymistapoihin.

Tultuaan valituksi koulutukseen opiskelija saa opinto-oikeuden sekä suomen kielen että kirjallisuuden oppiaineisiin, joista toisen hän valitsee pääaineekseen opintojen aikana. Äidinkielenopettajan pätevyyteen vaaditaan maisterin tutkinto, pedagogiset opinnot sekä molemmista oppiaineista perus- ja aineopinnot. Lukiotasolle pätevöitymiseen vaaditaan lisäksi syventävät opinnot joko suomen kielestä tai kirjallisuudesta. Jos opiskelija ei suuntaudu opettajaksi, hänen ei ole pakko opiskella molempia aineita, ja hän voi valita sivuaineita tai opintokokonaisuuksia myös muista koulutuksista. Kandidaatin tutkinto antaa opiskelijalle valmiudet siirtyä suomen kielen, kirjallisuuden tai niiden lähialojen maisteriopintoihin.

Maisterintutkinnon suoritettuaan opiskelijamme työllistyvät paitsi opettajiksi myös muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Opiskelijat sijoittuvat esimerkiksi valtion ja kunnan kulttuurihallintoon, toimittajiksi, tutkijoiksi, kustantamoihin ja muihin kulttuurialojen yrityksiin sekä projekteihin ja
järjestöihin.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK 180 op), suomen kieli

Koulutuksen tehtävä
Suomen kielen opinnot antavat laajan tietämyksen kielen rakenteesta, kehityksestä ja vaihtelusta sekä käytännön taitoja kielenkäytössä ja kielen normien hallinnassa. Opintojen aikana perehdytään suomen kielen tutkimukseen ja sen historiaan sekä kielentutkimuksen suuntauksiin ja harjaannutaan käyttämään puhuttua ja kirjoitettua suomen kieltä sen eri muodoissa. Koulutus rakentuu yhteistyössä muiden humanististen alojen kanssa.

Tieteelliset tavoitteet
Tutkinnon suoritettuaan opiskelija

• tuntee suomen kielen rakenteen ja sen kuvaustavat sekä hallitsee kielen kuvauksen keskeisen käsitteistön
• on perehtynyt kielen ilmiöihin ja osaa havainnoida niitä analyyttisesti
• hallitsee kirjoitetun suomen yleiskielen kielenhuoltonormiston ja osaa kirjoittaa huoliteltuja tekstejä
• tuntee fennistiikan suuntauksia ja aineistoja sekä kielentutkimuksen menetelmiä
• tunnistaa fennistiikan suhteen kielentutkimuksen muihin aloihin ja osaa verrata suomen kieltä muihin kieliin
• pystyy lukemaan, kirjoittamaan ja arvioimaan tieteellistä tekstiä sekä osaa suhtautua kriittisesti aiempaan tutkimustietoon
• osaa ohjatusti suunnitella ja toteuttaa tieteellisen tutkimuksen
• osaa muotoilla tutkimuksen tehtävänasettelun, määritellä ja rajata aineiston sekä soveltaa aineistonsa analyysiin soveltuvia menetelmiä
• noudattaa keskeisiä tieteellisen viestinnän käytänteitä ja on sitoutunut tutkimuksen tekemisen eettisiin periaatteisiin
• on valmis siirtymään filosofian maisterin opintoihin pääaineenaan suomen kieli tai sen lähitieteet.

Ammatilliset tavoitteet
Tutkinnon suoritettuaan opiskelija

• osaa ajatella kriittisesti ja analyyttisesti
• on omaksunut uteliaan ja kiinnostuneen asenteen suomen kieltä ja kielentutkimusta kohtaan
• ymmärtää monikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyviä ilmiöitä nyky-yhteiskunnassa
• kykenee itsenäiseen tiedonhankintaan ja laajojen asiakokonaisuuksien hallintaan sekä osaa arvioida hankkimaansa tietoa
• hallitsee kriittisen medialukutaidon
• osaa välittää tietoa suullisessa, kirjallisessa ja digitaalisessa muodossa
• hallitsee suomen yleiskielen oikeakielisyysnormit ja osaa ohjata muita niiden noudattamisessa
• on tottunut työskentelemään sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä
• on oppinut ajanhallintataitoja ja kykenee aikatauluttamaan omaa toimintaansa ja hallitsemaan opiskelun kuormittavuutta
• on saanut yliopisto-opiskelun ja kielen asiantuntemuksen edellyttämät akateemiset kieli-, viestintä- ja opiskelutaidot
• on halutessaan perehtynyt pedagogisissa opinnoissa äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan työhön.

Filosofian maisterin tutkinto (FM 120 op), suomen kieli

Koulutuksen tehtävä
Suomen kielen maisteriopinnot valmentavat suomen kielen asiantuntijaksi tai opettajaksi ja antavat valmiudet tehtäviin, joissa vaaditaan monipuolista kielitietoutta ja kielen analysointitaitoja. Opinnot tarjoavat syvällisen näkemyksen suomen kielen kehityksestä ja ilmenemismuodoista, kielen käytöstä
sekä keinoista tutkia kieltä ja kielentutkimuksen merkityksestä yhteiskunnassa. Koulutus antaa erityisesti valmiuksia toimia murteiden ja muun puhekielen, itämerensuomalaisten kielten ja kielikontaktien sekä kieliopin alueilla.

Suomen kielestä valmistuneet maisterit sijoittuvat enimmäkseen opettajiksi erilaisiin oppilaitoksiin Suomessa ja ulkomailla. Äidinkielenopettajan pätevyyteen vaaditaan perus- ja aineopinnot myös kirjallisuuden oppiaineesta sekä pedagogiset opinnot. Jos opiskelija ei suuntaudu opettajaksi, hänen ei tarvitse opiskella kirjallisuutta, vaan hän voi valita sivuaineita myös muista koulutuksista.

Tieteelliset tavoitteet

Tutkinnon suoritettuaan opiskelija

• tuntee keskeiset fennistiikan suuntaukset ja on perehtynyt ainakin yhteen oppiaineen tutkimusteemoista, joita ovat 1) suomen aluemurteet ja muu puhekieli, 2) itämerensuomalaiset kielet ja kielikontaktit sekä 3) kielioppi käytössä
• tunnistaa suomen kielen aseman monikielisessä yhteiskunnassa ja pystyy osallistumaan suomen kielen tulevaisuutta koskevaan keskusteluun
• osaa arvioida kielitieteellisiä tutkimusmenetelmiä ja soveltaa valitsemaansa menetelmää omassa työssään
• hallitsee tieteellisen tiedonhaun menetelmät
• pystyy lukemaan, kirjoittamaan ja arvioimaan tieteellistä tekstiä sekä osaa arvioida kriittisesti aiempaa tutkimustietoa
• pystyy suunnittelemaan ja toteuttamaan laajan itsenäisen tutkimuksen ja kirjoittamaan siitä tutkielman tieteellisellä asiatyylillä ja tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen
• on saavuttanut valmiuden tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Ammatilliset tavoitteet
Tutkinnon suoritettuaan opiskelija

• hallitsee äidinkielen tai suomen kielen opettajan ammatilliset taidot tai osaa toimia muissa suomen kielen asiantuntijan tehtävissä
• on halutessaan hankkinut äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pätevyyden
• osaa soveltaa hankkimaansa suomen kieltä koskevaa teoreettista tietoa ammatissaan
• tuntee suomen kielen erityislaadun suhteessa muihin kieliin sekä suomen kielen ja muiden kielten väliset yhtäläisyydet
• osaa käyttää erilaisia tiedonhankintamenetelmiä ja arvioida löytämäänsä tietoa kriittisesti
• hallitsee laajoja asiakokonaisuuksia
• pystyy itsenäiseen projektityöskentelyyn ja kykenee tuottamaan tietoa suullisessa ja kirjallisessa muodossa
• osaa toimia ryhmän jäsenenä ja jakaa tietoa suullisesti, kirjallisesti ja digitaalisessa muodossa
• pystyy työskentelemään monikulttuurisessa ja -kielisessä ympäristössä
• hallitsee työn aiheuttamaa kuormittuneisuutta ja on oppinut itsensä johtamista ja ajanhallintataitoja
• hallitsee ammatissaan tarvitsemansa tietotekniset taidot
• on valmis ylläpitämään ja kehittämään tieteellistä asiantuntijuuttaan.

Pää- ja sivuaineopiskelijoiden ohjauksen järjestäminen

Pääaineopiskelijat osallistuvat ensimmäisenä opintovuotena opintojen ohjaukseen ja laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) kandidaatin tutkintoa varten. Ohjausta järjestetään yliopiston tasolla, humanistisen osaston sisällä sekä kandidaattiohjelmassa. Kandidaatintutkinnon aikana opiskelijat laativat oppimisportfolion, jossa opiskelija reflektoi ammatillisia tavoitteitaan ja osaamistaan.

Maisterivaiheessa pääaineopiskelija jatkaa itsenäisesti kandidaattivaiheessa aloitettua oppimisportfoliotyöskentelyä ja työstää omien tavoitteidensa mukaisen ammatillisen portfolion, jota käsitellään syventävien opintojen johdantokurssin ja maisteriseminaarin yhteydessä.

Yksittäisiä opintojaksoja koskevissa sisällöllisissä kysymyksissä auttaa opintojakson vastuuhenkilö. Opintokokonaisuutta koskevissa kysymyksissä auttavat humanistisen osaston amanuenssit.

Perus- ja aineopintoihin sekä kandidaatin tutkintoon liittyvä ohjaus: yliopistonlehtorit Hannele Forsberg ja Marja Nenonen sekä lehtori Irja Alho.

Syventäviin opintoihin ja maisterin tutkintoon liittyvä ohjaus: professorit Marjatta Palander ja Annekatrin Kaivapalu.

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuusehdot

Aineenopettaja: äidinkieli ja kirjallisuus (A 986/1998 5 §)

• ylempi korkeakoulututkinto
• perus- ja aineopinnot (60 op) suomen kielessä
• perus- ja aineopinnot (60 op) kirjallisuudessa
• lukion ja aikuislukion opettajalla lisäksi syventävät opinnot joko suomen kielessä tai kirjallisuudessa
• opettajan pedagogiset opinnot (60 op)

S2 -opettajan kelpoisuuteen edellytetään tämän hetkisten säädösten mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuutta.

Ohje suomen kielen ja kääntämisen opiskelijoille 2018–2020

Suomen kielen sivuaineoikeutta tulee hakea.

Kun opiskelija on saanut suomen kielen sivuaineoikeuden, siirtyminen suomen kielen opintoihin tapahtuu seuraavasti. Ohjeet ovat voimassa alkaen 1.9.2018

1) Suomen kielen ja kääntämisen perusopintojen pakollisten 15 op:n jälkeen kääntäjäopiskelija jatkaa suomen kielen sivuaineopiskelijana suorittamalla opintojaksot 2121117 Fennistiikan johdantokurssi (5 op), 2121111 Äänne- ja muoto-oppi (5 op), ja 2121112 Lauseoppi I (5 op). Kun kaikki em. jaksot on suoritettu, suomen kielen perusopintojen kokonaisuuden (30 op) kokonaisuuden sulkea.

Suomen kielen aineopinnoissa opiskelija suorittaa kaikille pakolliset opinnot sekä perusopinnoista opintojakson 2121118 Merkitys ja vuorovaikutus (4 op). Valinnaisia opintoja suoritetaan tällöin 11 op.

2) Jos kääntäjäopiskelija on suorittanut suomen kielen ja kääntämisen 25 op:n perusopintokokonaisuuden ja saanut siitä kokonaisuusmerkinnän, hän jatkaa suoraan suomen kielen aineopintoihin. Tässä tapauksessa opiskelija suorittaa suomen kielen aineopintojen kaikille pakolliset opinnot sekä valinnaisiin opintoihin suomen kielen perusopintojen opintojaksot 2121117 Fennistiikan johdantokurssi (5 op) ja 2121118 Merkitys ja vuorovaikutus (4 op). Varsinaisia valinnaisia opintoja on suoritettava sen verran, että suomen kielen perus- ja aineopintojen yhteislaajuudeksi tulee yhteensä vähintään 60 op.

Huom! Koska opintorekisterissä ei ole suoritettuna erillisiä Äänne- ja muoto-opin tai Lauseopin kursseja, ilmoittautuminen joillekin opintojaksoille ei onnistu WebOodissa (ns. pakolliset edellytyskurssit). Tällaisissa tapauksissa otetaan yhteyttä opettajaan, joka voi lisätä opiskelijoita kursseilleen. 

OPINTO-OIKEUS

Suomen kielen sivuaineoikeutta on haettava (ks. sivuaineopas: Suomen kieli)

TUTKINNON RAKENNE: Katso tutkinnon rakenne välilehdeltä Tutkintorakenteet! 

OPINTOJEN RAKENNE: Katso opintojen rakenne välilehdeltä Opintojaksot! 

Opintoneuvonta

Perus- ja aineopinnot:

Marja Nenonen
yliopistonlehtori, suomen kieli
marja.nenonen at uef.fi
Joensuu Agora 162
vastaanottoaika: ti 13-14

Hannele Forsberg
yliopistonlehtori, suomen kieli
hannele.forsberg at uef.fi
Joensuu Agora 163
vastaanottoaika: sopimuksen mukaan

Syventävät opinnot:

Marjatta Palander
professori
marjatta.palander at uef.fi
Agora, huone 168
vastaanottoaika: sopimuksen mukaan

Annekatrin Kaivapalu
professori
annekatrin.kaivapalu at uef.fi
Agora, huone 159
vastaanottoaika: ke 13-14

Opintokokonaisuudet

Meri Kinnunen
amanuenssi
tellervo.hirvonen at uef.fi
Agora, huone 151

TIEDOTUS

Seuraa opintoihin liittyvää tiedotusta Humanistisen osaston opintoyhteisön sekä Yammer-ryhmän HUM (opiskelijat) kautta.