Oppaan Perinteentutkimus, 2020-21 tiedot



Yleinen kuvaus Opetus Tentit Tutkintorakenteet Opintojaksot

Humanistisen osaston opetus toteutetaan pääsääntöisesti etäopetuksena lukuvuoden 2020-21 ajan. Etäopetus voi sisältää livetapaamisia, joten ilmoittaudu opintojaksoille ja tarkasta opetustapahtuman aikataulu.

PERINTEENTUTKIMUS 2020-2021

Koulutuksen tehtävä

Perinteentutkimuksen opinnoissa perehdytään suomalaiseen kansankulttuuriin ja sen tutkimukseen erityisesti suullisen perinteen ja aineettoman kulttuuriperinnön kannalta – aineellista kulttuuria kuitenkaan unohtamatta. Keskeisiin aihealueisiin kuuluvat mm. kansanusko ja mytologia, rituaaliperinne ja kalendaarinen tapakulttuuri, kertomusperinne ja kansanrunous, kansanomainen maailmankuva sekä kansanomainen lääkintä- ja terveystieto. Suullisen kulttuurin tuotteiden ja tallenteiden lisäksi perinteentutkimus hyödyntää mm. elämäkertakirjoituksia, temaattisesti jäsennettyjä muistitietoaineistoja sekä erilaisia digitaalisia aineistoja.

Alan opintoja läpäiseviä teemoja ovat muun muassa identiteettien ajalliset, paikalliset ja sosiaaliset prosessit, perinteen asema ja merkitykset yksilöiden ja yhteisöjen elämässä, sekä perinne arkisena kielenkäyttönä, jolla luomme asioiden välille aikasuhteita ja kytkemme niihin erityismerkityksiä.

Perinteentutkimuksen perusopinnot antavat yleiskuvan alasta ja sen kiinnostuksen kohteista, tutustuttaen opiskelijan suomalaisen henkisen ja materiaalisen kulttuurin ja maailmankuvan perustekijöihin sekä suullisen perinteen ilmiöihin, muotoihin ja lajeihin. Aineopinnoissa perehdytään valikoituihin perinteentutkimuksen tutkimustraditioihin ja tutkimusmetodologiaan sekä harjoitellaan tutkimuksen tekoa perinteentutkimuksen näkökulmasta ja sen menetelmin. Syventävien opintojen tavoitteena on oppia arvioimaan perinteentutkimuksen alan tutkimuksia, harjaantua soveltamaan alan tutkimusmenetelmiä perinneaineistoihin ja oppia käyttämään tieteellistä argumentointia ja esitystapaa.

Pää- ja sivuaineopiskelijoiden ohjaus

Pääaineopiskelijat osallistuvat ensimmäisenä opintovuotena opintojen ohjaukseen ja laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) kandidaatin tutkintoa varten. Ohjausta järjestetään yliopiston tasolla, humanistisen osaston sisällä sekä kandidaattiohjelmissa.  Kandidaatintutkinnon aikana opiskelijat laativat oppimisportfolion, jossa opiskelija reflektoi ammatillisia tavoitteitaan ja osaamistaan.

Maisterivaiheessa pääaineopiskelija jatkaa itsenäisesti kandidaattivaiheessa aloitettua oppimisportfoliotyöskentelyä ja työstää omien tavoitteidensa mukaisen ammatillisen portfolion, jonka esittelee maisteriseminaarin yhteydessä.

Yksittäisiä opintojaksoja koskevissa sisällöllisissä kysymyksissä auttaa opintojakson vastuuhenkilö. Opintokokonaisuutta koskevissa kysymyksissä auttavat osaston humanistisen osaston amanuenssit.

Perinteentutkimuksen opintojen ohjauksesta vastaa HuK-tasolla pääosin yliopistonlehtori ja maisteritasolla professori.

KOULUTUKSEN TIETEELLISET JA AMMATILLISET TAVOITTEET

HuK-tutkinnon osaamistavoitteet

Tieteelliset tavoitteet
Humanististen tieteiden kandidaatti, joka on opiskellut pääaineena perinteentutkimusta, kykenee tunnistamaan erilaisia kulttuurin ja perinteen ilmiöitä ja osaa tarkastella näitä ajallisesti laajalla jatkumolla. Hän tuntee suomalaisen aineettoman kulttuuriperinnön ja perinteen keskeisiä aineksia, perinteen käyttöä, välittymismekanismeja sekä näiden sidoksia erilaisiin kulttuureihin, yhteisöihin ja yksilöihin. Hän osaa eritellä perinteen lajeja, erotella niiden informaatiota sekä ymmärtää perinteen erilaisia merkityksiä ja rooleja yksilöiden ja yhteisöjen elämässä.

Pääaineopintoihin sisältyvien opintojen tavoitteiden mukaisesti kandidaatti on lähemmin perehtynyt johonkin itseään kiinnostavaan perinteentutkimuksen teemaan, kuten esimerkiksi suulliseen traditioon ja kerronnan prosesseihin, muistitietolähestymistapaan, kansanuskoon ja mytologiaan, elämäntapojen sosiaalisiin ja aineellisiin muotoihin sekä nykykulttuurin arkisiin ilmiöihin.

Perinteentutkimusta pääaineena opiskellut humanististen tieteiden kandidaatti osaa suunnitella ja toteuttaa suppeahkon tieteellisen tutkimuksen noudattaen tieteellisen viestinnän peruskäytänteitä ja tutkimuseettisiä periaatteita. Hän osaa muotoilla tutkimuksen tehtävänasettelun, koota ja rajata tutkimusaineiston sekä soveltaa sopivia tutkimusmenetelmiä. Kandidaatti tuntee keskeiset perinteentutkimuksen tutkimustraditiot ja tutkimussuuntaukset ja hän kykenee soveltamaan tätä tietoa myös omaan tutkimukseensa. Tieteellisten valmiuksiensa puolesta hän on valmis siirtymään filosofian maisterin opintoihin pääaineenaan perinteentutkimus tai sen lähitieteet.

Ammatilliset tavoitteet
Humanististen tieteiden kandidaatti on perehtynyt tieteellisen tiedonhankinnan perusperiaatteisiin ja osaa arvioida tutkimustietoa kriittisesti. Tutkinnon suorittaneella on yliopisto-opiskelun ja perinteentutkimuksen asiantuntemuksen edellyttämät akateemiset opiskelutaidot ja kieli- ja viestintätaidot. Siten hän osaa etsiä tietoa eri lähteistä ja kykenee välittämään sitä suullisesti ja kirjallisesti jäsentyneessä muodossa.

Perinteentutkimusta pääaineenaan opiskellut humanististen tieteiden kandidaatti osaa soveltaa perinteestä ja kulttuurista hankkimaansa tietoa ja sekä näiden jäsentämiseen tarvittavia teoreettisia näkökulmia erilaisissa kulttuurialan asiantuntijatehtävissä.

 

FM-tutkinnon osaamistavoitteet

Tieteelliset tavoitteet
Filosofian maisterin tutkinnon perinteentutkimus pääaineenaan suorittanut opiskelija on syventänyt tietämystään kulttuurista, perinteestä ja näiden jatkuvuuteen liittyvistä prosesseista. Lisäksi opiskelija on perehtynyt perinteen ja kulttuurin tutkimukselle ominaisiin teoreettisiin jäsentämistapoihin ja näkökulmiin ja kykenee myös soveltamaan näitä tietoja tutkimuskäytännössä. Hän kykenee myös perustellusti kyseenalaistamaan itsestään selvänä pidettyä tietoa sekä tuottamaan uutta tietoa.

Perinteentutkimusta pääaineena opiskellut filosofian maisteri osaa suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti tieteellisen tutkimuksen noudattaen tieteellisen viestinnän käytänteitä ja tutkimuseettisiä periaatteita. Hän osaa muotoilla tutkimukseen perinteentutkimuksen kannalta mielekkään kysymyksenasettelun ja teoreettisen viitekehyksen soveltamalla maisteriopinnoissa omaksuttua teoreettis-metodologista tietoa. Hän osaa myös koota erilaisia, monipuolisia tutkimusaineistoja ja määrittää tutkimuksen viitekehykseen ja koottuun tutkimusaineistoon soveltuvia analyysi- ja tulkintamenetelmiä. Maisteri tuntee tutkimuseettistä problematiikkaa ja osaa perustella tutkimustietoon ja tutkimuseettiseen ohjeistukseen perustuvia ratkaisujaan. Perinteentutkimusta pääaineenaan lukenut maisteri kykenee arvioimaan kriittisesti myös omaa tutkimustaan.

Filosofian maisteri on syventänyt tieteellisen tiedonhaun taitojaan ja hän osaa hyödyntää näitä taitoja laaja-alaisesti. Hän kykenee arvioimaan tutkimustietoa ja sen luotettavuutta kriittisesti ja perustella kantaansa. Hän osaa etsiä tietoa eri lähteistä ja kykenee välittämään tietoa suullisesti ja kirjallisesti jäsentyneessä ja selkeässä muodossa.

Maisteri on voinut valita erikoistumisalansa perinteentutkimuksen eri osa-alueilta. Tämä painotus voi jäsentää opiskelua jo aineopinnoista alkaen, ja se voi ohjata maisterin suuntautumista myös työelämässä. Yleisen perinteen ja kulttuurintutkimuksellisen tiedon ja perinne-ilmiöiden tuntemuksen lisäksi perinteentutkimuksen pääaineopiskelijoiden osaamisessa voivat painottua esimerkiksi perinteen sisältöihin ja välittymisprosesseihin, eri kulttuureja yhdistäviin ja erottaviin ilmiöihin (esim. uskonnot, tavat, tabut), elämäntapojen sosiaalisiin ja aineellisiin muotoihin, kulttuurien nykyilmiöihin, sukupuolinäkökulmaan. Maisterilla on valmiudet sekä arvioida perinteen soveltamista erilaisiin, muun muassa ideologisiin ja kaupallisiin tarkoituksiin. Lisäksi hän kykenee ottamaan kantaa perinteen arkistoinnin, kulttuuritoiminnan, kirjoittamisen sekä perinnepohjaisen taiteellisen ilmaisun että tutkimuksen kysymyksiin.

Ammatilliset tavoitteet
Perinteentutkimuksen maisteriopinnot suoritettuaan opiskelijalla on ne teoreettiset tiedot ja käytännön taidot, joita eri aloilla toimivilta kulttuurialan asiantuntijoilta ja tutkijoilta edellytetään. Hän osaa toimia itsenäisesti eri ammateissa, joissa vaaditaan monipuolista perinteen ja kulttuurin ilmiöitä ja prosesseja koskevaa tuntemusta. Hän osaa soveltaa opinnoissaan hankkimaansa tietoa ja käytännön taitoja erilaisissa työtehtävissä. Hän myös kykenee laatimaan toteutettavissa olevan aikataulusuunnitelman työlleen ja on omaksunut käytännön tutkimustyön perustaidot. Hän myös ymmärtää tieteellisen asiantuntemuksensa ylläpitämisen ja jatkuvan kehittämisen merkityksen. Tieteellisten valmiuksiensa puolesta hän on valmis aloittamaan jatko-opinnot perinteentutkimuksessa tai lähitieteissä. 

Perinteentutkimus on vapaa sivuaine (ks. WebOodin opas Sivuaine: Perinteentutkimus).

TUTKINNON RAKENNE: Katso tutkinnon rakenne välilehdeltä Tutkintorakenteet! 

OPINTOJEN RAKENNE: Katso opintojen rakenne välilehdeltä Opintojaksot! 


Opintoneuvonta:

Sinikka Vakimo
yliopistonlehtori, perinteentutkimus
sinikka.vakimo at uef.fi
Agora, huone 150
vastaanottoaika: sopimuksen mukaan, sovi tapaaminen sähköpostilla

 

Pertti Anttonen
professori, perinteentutkimus
pertti.anttonen at uef.fi
Agora, huone 156
vastaanottoaika: sopimuksen mukaan, yhteydenotot sähköpostilla

 

Opintokokonaisuudet

Meri Kinnunen
amanuenssi
meri.kinnunen at uef.fi
Agora, huone 151

TIEDOTUS

Seuraa opintoihin liittyvää tiedotusta Humanistisen osaston opintoyhteisön sekä Yammer-ryhmän HUM (opiskelijat) kautta.