Oppaan Kulttuurintutkimus, taiteensosiologia, 2020-21 tiedot



Yleinen kuvaus Opetus Tentit Tutkintorakenteet Erilliset opintokokonaisuudet Opintojaksot

Humanistisen osaston opetus toteutetaan pääsääntöisesti etäopetuksena lukuvuoden 2020-21 ajan. Etäopetus voi sisältää livetapaamisia, joten ilmoittaudu opintojaksoille ja tarkasta opetustapahtuman aikataulu.

KULTTUURINTUTKIMUS, ERIKOISTUMISALANA TAITEENSOSIOLOGIA 2020-2021

Taiteensosiologia on perustettu kulttuurintutkimuksen koulutusohjelmaan vuonna 1981. Suomessa taiteensosiologiaa voi opiskella itsenäisenä oppiaineen vain Itä-Suomen yliopistossa. Taiteensosiologia tutkii taiteen ilmiöitä sosiaalitieteiden käsitteiden avulla, mutta se käyttää hyväksi myös humanistisessa taiteentutkimuksessa kehiteltyjä käsitteitä ja menetelmiä. Sen mielenkiinto kohdistuu paitsi taideteoksiin myös kaikkeen siihen toimintaan, joka tekee taiteen mahdolliseksi yhteiskunnassa: taiteen tuotantoon, välitykseen, vastaanottoon ja kulutukseen sekä näitä alueita koskevaan yhteiskunnalliseen sääntelyyn. Taiteensosiologian opinnot antavat valmiuksia toimia erityisesti näihin osa-alueisiin kytkeytyvissä asiantuntijatehtävissä sekä muissa työtehtävissä, joissa tarvitaan laaja-alaista ymmärrystä taiteen merkityksistä osana yhteiskuntaa ja kulttuuria.

Taiteensosiologian opetusta antaa Itä-Suomen yliopistossa kulttuurintutkimuksen koulutusohjelma yhteistyössä yhteiskuntatieteiden laitoksen, erityisesti sosiologian oppiaineen kanssa. Taiteensosiologiasta voi suorittaa perusopinnot 30 op sekä aineopintotasolla erikoistumisalan opintoina 15 op. Opintoja on tarjolla myös kulttuurintutkimuksen yhteisessä tarjonnassa. Lisäksi kulttuurintutkimuksen syventävissä opinnoissa taiteensosiologian erikoistumisalan opintoja on 15 op sekä pro gradu -tutkielma 40 op.

Pää- ja sivuaineopiskelijoiden ohjaus

Pääaineopiskelijat osallistuvat ensimmäisenä opintovuotena opintojen ohjaukseen ja laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) kandidaatin tutkintoa varten. Ohjausta järjestetään yliopiston tasolla, humanistisen osaston sisällä sekä kandidaattiohjelmissa. Kandidaatintutkinnon aikana opiskelijat laativat oppimisportfolion, jossa opiskelija reflektoi ammatillisia tavoitteitaan ja osaamistaan.

Maisterivaiheessa pää- ja sivuaineen opiskelijat saavat ohjausta erikoistumisalan vastuuopettajalta ja kulttuurintutkimuksen professorilta. Opiskelija käy pääaineen vastuuhenkilön kanssa 2 HOPSkeskustelua 1. maisterivuonna (1 keväällä ja 1 syksyllä). Pääaineopiskelija jatkaa itsenäisesti kandidaattivaiheessa aloitettua oppimisportfoliotyöskentelyä ja työstää omien tavoitteidensa mukaisen ammatillisen portfolion, jonka esittelee maisteriseminaarin yhteydessä.

Yksittäisiä opintojaksoja koskevissa sisällöllisissä kysymyksissä auttaa opintojakson vastuuhenkilö. Opintokokonaisuutta koskevissa kysymyksissä auttavat humanistisen osaston amanuenssit.

TUTKINNON OSAAMISTAVOITTEET

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto, pääaineena kulttuurintutkimus (HuK 180 op)

Kulttuurintutkimuksen kandidaattiopinnot (HuK) koostuvat kulttuurintutkimuksen yhteisistä opinnoista, erikoistumisalan opinnoista ja sivuaine- tai muista opinnoista. Erikoistumisaloja on viisi: etnomusikologia, kulttuuriantropologia, mediakulttuuri ja viestintä, sukupuolentutkimus sekä taiteensosiologia.

Kulttuurintutkimus on tieteidenvälinen ala, jossa hyödynnetään humanistisia tieteitä ja yhteiskuntatieteitä. Opiskelija oppii tarkastelemaan monenlaisia kulttuurisia ja merkityksiä ja käytäntöjä: ihmisten arkea, tekstejä, taidetta ja kulttuurisia  kohtaamisia. Kulttuurintutkimus tarjoaa välineitä myös tiedon ja vallan kriittiseen tarkasteluun.

Kulttuurintutkimuksen opiskelussa on vaihtelua: luentojen ja seminaarien lisäksi opintoihin kuuluu kenttätöitä ja harjoittelua. Kulttuurintutkimuksen yhteiset opinnot johdattavat kulttuurintutkimuksen taustoihin ja keskeisiin lähestymistapoihin. Lisäksi ne tutustuttavat koulutusohjelman työtapoihin, muihin opiskelijoihin ja opettajiin ja auttavat opintojen suunnittelussa. Yhteisiin opintoihin kuuluu myös laaja perehtyminen tutkimusmenetelmiin. Kandidaatintutkielman tekeminen luo pohjan tutkimusvalmiuksille ja tarjoaa mahdollisuuden perehtyä itseä kiinnostavaan aihepiiriin.

Kulttuurintutkimuksen yhteiset johdanto-opinnot (15 op), menetelmäopinnot (10 op) ja kandidaatin tutkielmaan liittyvät opinnot (15 op) tuovat tutkintoon kulttuurintutkimuksen yhteistä ainesta. Lisää kirjoa tutkintoon tarjoavat yhteiset teemaopinnot (15 op). Erikoistumisalojen perusopinnot (30 op) ja aineopintojen tasoiset erikoistumisalan opinnot (15 op) auttavat erikoistumaan.

Sivuainevalinnat ovat ammatin valinnan kannalta tärkeitä. Koulutusohjelmassa rohkaistaan monenlaisiin valintoihin koko yliopiston tarjonnasta. Pääaineopiskelijan on mahdollista ottaa sivuaineeksi myös  muita kulttuurintutkimuksen erikoistumisaloja tai laajentaa temaattisia kokonaisuuksia. Lisäksi on mahdollista lähteä kansainväliseen vaihtoon. Opiskelija saa tutkinnosta hyvän pohjan maisteriopintoihin ja kulttuurialan työelämään.

HuK-tutkinnon suoritettuaan opiskelija

  • hahmottaa kulttuurisia merkityksiä ja käytäntöjä
  • tuntee kulttuurintutkimuksen eri näkökulmia ja tutkimuskohteita, erikoisaloja ja oppihistoriaa
  • osaa keskustella sekä lukea ja kirjoittaa erilaisia tekstejä
  • kykenee työskentelemään itsenäisesti ja ryhmässä ja osaa ottaa vastaan ohjausta
  • osaa muodostaa tutkimusongelmia, hankkia ja käyttää erilaisia aineistoja ja raportoida suppeahkon tieteellisen tutkimuksen jäsentyneellä tavalla
  • tunnistaa tutkimuseettiset perusperiaatteet
  • on saanut valmiudet maisterintutkintoon tarvittavan tieteellisen tutkimuksen tekemiseen
  • osaa soveltaa oppimiaan tietoja ja taitoja erilaisissa ammatillisissa tehtävissä
  • ymmärtää tutkimustiedon tarpeellisuuden kulttuuria ja yhteiskuntaa koskevissa asiantuntijatehtävissä

Filosofian maisterin tutkinto, pääaineena kulttuurintutkimus (FM 120 op)

Kulttuurintutkimuksen maisteriopinnot (FM) koostuvat kulttuurintutkimuksen yhteisistä opinnoista, erikoistumisalan opinnoista ja sivuaine- tai muista opinnoista.

Opiskelija saa tutkinnosta hyvän pohjan vaativiin asiantuntijatehtäviin. Valmistuneet maisterit sijoittuvat esimerkiksi tiedottajiksi, toimittajiksi, tutkijoiksi, kulttuurialan järjestöihin ja hankkeisiin, arkistoihin, kirjastoihin ja museoihin sekä EU:n, valtion ja kuntien tehtäviin tai kulttuurialan yrittäjiksi.

Kulttuurintutkimus antaa tieteellisen jatkokoulutuskelpoisuuden ja opiskelijoilla on mahdollisuus jatkaa tohtorinkoulutukseen.

Kulttuurintutkimuksen syventäviä opintoja voivat opiskella ne opiskelijat, jotka ovat opiskelleet kulttuurintutkimusta tai mainittuja erikoistumisaloja vastaavaa ainetta pääaineenaan tai laajana sivuaineena kandidaatin tutkinnossa.

Kulttuurintutkimuksen maisterintutkinnon suorittanut opiskelija:

  • osaa analysoida kulttuurisia merkityksiä ja käytäntöjä sekä esittää uusia, luovia kysymyksiä
  • on saanut välineitä kriittiseen tiedon tuottamiseen
  • osaa välittää tietoa suullisesti ja kirjallisesti sekä perustella näkemyksensä
  • osaa toimia itsenäisesti ja ryhmässä sekä ottaa vastaan ohjausta
  • tuntee laajasti kulttuurintutkimuksen eri näkökulmia ja tutkimuskohteita
  • hahmottaa tieteidenvälisiä kysymyksiä
  • on perehtynyt kulttuurintutkimuksen teoreettisiin ja menetelmällisiin lähestymistapoihin
  • osaa itsenäisesti suunnitella, toteuttaa ja raportoida tutkimuksen
  • tuntee keskeiset tutkimuseettiset periaatteet ja osaa reflektoida tutkimuksellisia ratkaisujaan
  • on saanut valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen omalla alallaan


Kulttuurintutkimuksen erikoistumisalat

Etnomusikologian opinnot perehdyttävät musiikkiin kulttuurina, kulttuurissa ja sosiaalisena toimintana. Erilaisten musiikkien, äänimaisemien ja muiden soivien ilmiöiden merkityksiä tulkitaan ja kuunnellaan osana laajempia konteksteja, ympäristöjä ja yhteisöjen elämää.

Kulttuuriantropologian opinnot ohjaavat tarkastelemaan ihmisen ajattelua ja toimintaa kulttuurisidonnaisesta näkökulmasta. Jaetut kulttuuriset merkitykset, arvot ja normit yhteisöelämän perustana ovat antropologisen lähestymistavan keskiössä.

Mediakulttuurin ja viestinnän opinnoissa tarkastellaan mediaa ja viestintää maailmanlaajuisena ilmiönä ja osana jokapäiväistä elämää. Keskeistä on analyyttisen ja puntaroivan näkökulman kehittäminen viestintään sekä erilaisiin median esityksiin, sisältöihin ja palveluihin.

Sukupuolentutkimuksen opinnoissa perehdytään siihen, millainen merkitys sukupuolella ja seksuaalisuudella on yhteiskunnassa, kulttuurissa, ihmisten välisissä suhteissa ja yksilöiden toiminnassa.

Taiteensosiologian opinnoissa perehdytään sekä taiteeseen että toimintaan, joka tekee taiteen yhteiskunnassa mahdolliseksi. Opinnoissa syvennytään taiteen tuotannon, välityksen, vastaanoton, kulutuksen ja sääntelyn kysymyksiin.

Taiteensosiologia on vapaa sivuaine (ks. WebOodin opas Sivuaine: Taiteensosiologia).

TUTKINNON RAKENNE: Katso tutkinnon rakenne välilehdeltä Tutkintorakenteet! 

OPINTOJEN RAKENNE: Katso opintojen rakenne välilehdeltä Opintojaksot! 

 

Opintoneuvonta

Juhana Venäläinen
juhana.venalainen at uef.fi
Agora, huone 152
vastaanottoaika: sopimuksen mukaan Zoomilla

Opintokokonaisuudet

Meri Kinnunen
amanuenssi
meri.kinnunen at uef.fi
Agora, huone 151

 

TIEDOTUS

Seuraa opintoihin liittyvää tiedotusta Humanistisen osaston opintoyhteisön sekä Yammer-ryhmän HUM (opiskelijat) kautta.