Oppaan Kirjallisuus, 2020-21 tiedot



Yleinen kuvaus Opetus Tentit Tutkintorakenteet Opintojaksot

Humanistisen osaston opetus toteutetaan pääsääntöisesti etäopetuksena lukuvuoden 2020-21 ajan. Etäopetus voi sisältää livetapaamisia, joten ilmoittaudu opintojaksoille ja tarkasta opetustapahtuman aikataulu.  

KIRJALLISUUS 2020-2021

Suomen kielen ja kirjallisuuden kandidaattiohjelma

Suomen kielen ja kirjallisuuden koulutus on monipuolinen väylä kielen ja kirjallisuuden asiantuntijaksi tai opettajaksi. Se antaa valmiudet toimia erilaisten tekstien analyysin ja tulkinnan sekä kirjoittamisen ammattilaisena. Opintojen aikana perehdytään kielen- ja kirjallisuudentutkimuksen historiaan ja nykytilaan, keskeisiin tutkimusmenetelmiin sekä erilaisiin kielen ja kirjallisuuden ilmiöihin. Koulutuksen myötä opiskelija oppii ymmärtämään kielen ja kirjallisuuden merkityksen kulttuurissa ja yhteiskunnassa. Koulutuksessa painottuu myös yhteistyö muiden kielen ja kulttuurintutkimuksen alojen kanssa. Opiskelija tutustuu humanistisia aloja yhdistäviin teemoihin ja lähestymistapoihin.

Tultuaan valituksi suomen kielen ja kirjallisuuden koulutukseen opiskelija saa opinto-oikeuden sekä suomen kielen että kirjallisuuden oppiaineisiin, joista toisen hän valitsee pääaineekseen opintojen aikana. Äidinkielenopettajan pätevyyteen vaaditaan maisterin tutkinto, pedagogiset opinnot sekä molemmista oppiaineista perus- ja aineopinnot. Lukiotasolle pätevöitymiseen vaaditaan lisäksi syventävät opinnot joko suomen kielestä tai kirjallisuudesta. Jos opiskelija ei suuntaudu opettajaksi, hänen ei ole pakko opiskella molempia aineita, ja hän voi valita sivuaineita tai opintokokonaisuuksia myös muista koulutuksista. Kandidaatin tutkinto antaa opiskelijalle valmiudet siirtyä suomen kielen, kirjallisuuden tai niiden lähialojen maisteriopintoihin

Maisterintutkinnon suoritettuaan opiskelijamme työllistyvät paitsi opettajiksi myös muihin vaativiin asiantuntijatehtäviin. Opiskelijat sijoittuvat esimerkiksi valtion ja kunnan kulttuurihallintoon, toimittajiksi, tutkijoiksi, kustantamoihin ja muihin kulttuurialojen yrityksiin sekä projekteihin ja
järjestöihin.

Kirjallisuuden koulutuksen tehtävä

Kirjallisuuden opinnot antavat laajan tietämyksen kirjallisuudesta, kirjallisesta elämästä ja kirjallisuuden tutkimuksesta. Opintojen aikana perehdytään kirjallisuuden historiaan ja nykymuotoihin, kirjallisuudentutkimuksen suuntauksiin sekä keskeisiin käsitteisiin. Koulutus tarjoaa taidot tarkastella kirjallista kulttuuria sekä historiallisessa ja yhteiskunnallisessa kontekstissa että kertomusteoreettisin välinein. Koulutus rakentuu läheisessä yhteistyössä muiden humanististen alojen kanssa. Kirjallisuuden opinnot antavat erinomaiset valmiudet toimia tekstien analyysin, tulkinnan ja kirjoittamisen ammattilaisena esimerkiksi opettajan tai kulttuurialan asiantuntijan tehtävissä. Opinnot tarjoavat myös valmiudet tieteelliseen jatkokoulutukseen.

Humanististen tieteiden kandidaatin tutkinto (HuK 180 op), Kirjallisuus

Tieteelliset tavoitteet

Tutkinnon suoritettuaan opiskelija

  • on saanut yleiskuvan suomalaisen ja länsimaisen kirjallisuuden eri muodoista, historiasta ja nykytilasta
  • on perehtynyt erilaisiin kirjallisuuden ja kirjallisen elämän ilmiöihin ja osaa havainnoida niitä analyyttisesti
  • on tutustunut kirjallisuudentutkimukseen tieteenalana, tuntee alan keskeisen käsitteistön ja osaa soveltaa sitä
  • tunnistaa kirjallisuuden suhteet muihin kulttuurialoihin ja on tutustunut joihinkin niitä yhdistäviin teemoihin ja lähestymistapoihin
  • pystyy lukemaan, kirjoittamaan ja arvioimaan tieteellistä tekstiä sekä osaa suhtautua kriittisesti aiempaan tutkimustietoon
  • osaa ohjatusti suunnitella ja toteuttaa suppean tieteellisen tutkimuksen
  • osaa muotoilla tutkimuksen tehtävänasettelun, määritellä ja rajata aineiston sekä soveltaa aineistonsa analyysiin soveltuvia menetelmiä
  • noudattaa keskeisiä tieteellisen viestinnän käytänteitä ja on sitoutunut tutkimuksen tekemisen eettisiin periaatteisiin
  • on valmis siirtymään filosofian maisterin opintoihin pääaineenaan kirjallisuus tai sen lähitieteet.

Ammatilliset tavoitteet

Tutkinnon suoritettuaan opiskelija

  • osaa ajatella kriittisesti ja analyyttisesti
  • on omaksunut uteliaan ja kiinnostuneen asenteen kirjallisuutta ja kulttuuria kohtaan
  • ymmärtää monikielisyyteen ja monikulttuurisuuteen liittyviä ilmiöitä nyky-yhteiskunnassa
  • kykenee itsenäiseen tiedonhankintaan ja laajojen asiakokonaisuuksien hallintaan sekä osaa arvioida hankkimaansa tietoa
  • hallitsee kriittisen medialukutaidon
  • osaa välittää tietoa suullisessa, kirjallisessa ja digitaalisessa muodossa
  • on tottunut työskentelemään sekä itsenäisesti että ryhmän jäsenenä
  • on oppinut ajanhallintataitoja ja kykenee aikatauluttamaan omaa toimintaansa ja hallitsemaan opiskelun kuormittavuutta
  • osaa soveltaa tietojaan opettajan työssä ja muissa asiantuntijatehtävissä
  • on saanut yliopisto-opiskelun ja humanistisen alan asiantuntemuksen edellyttämät akateemiset kieli-, viestintä- ja opiskelutaidot
  • on halutessaan perehtynyt pedagogisissa opinnoissa äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan työhön.

 

Filosofian maisterin tutkinto (FM 120 op), kirjallisuus

Tieteelliset tavoitteet

Filosofian maisterin tutkinnon kirjallisuus pääaineena suorittanut opiskelija

  • on hankkinut laajan tietämyksen kirjallisuudesta, kirjallisen elämän ilmiöistä ja kirjallisuuden tutkimuksesta.
  • on perehtynyt syvällisesti kirjallisuuden ja kulttuurintutkimuksen teorioihin ja metodologiaan sekä tieteenalan historiaan. Opiskelija osaa soveltaa näitä lähestymistapoja tarkastellessaan erilaisia kirjallisen kulttuurin ilmiöitä.
  • on hankkinut erityisasiantuntemusta joltakin kirjallisuudentutkimuksen alalta. Opiskelija voi perehtyä esimerkiksi kirjallisuuteen yhteiskunnallisen arvokeskustelun muotona, kulttuurisen muutoksen kuvaajana tai osana taidemaailmaa. Opiskelijalla on mahdollisuus painottaa esimerkiksi kirjallisuussosiologian, kertomustutkimuksen tai kulttuurintutkimuksen näkökulmia.
  • osaa suunnitella ja toteuttaa itsenäisesti laajahkon tieteellisen tutkimuksen noudattaen tieteellisen viestinnän käytänteitä ja tutkimuseettisiä periaatteita. Opiskelija osaa laatia tutkimuksen tehtävänasettelun, määritellä ja rajata aineiston ja soveltaa aineiston analyysissa sopivia menetelmiä. Hän osaa tulkita aineistoa relevantissa teoreettisessa viitekehyksessä.
  • taitaa tieteellisen tiedonhankinnan menetelmät ja osaa arvioida aiempaa tutkimustietoa
  • osaa arvioida refleksiivisesti omaa tutkimustaan.

Ammatilliset tavoitteet

Filosofian maisteri, jonka pääaine on kirjallisuus

  • osaa soveltaa hankkimaansa kirjallisuutta, kirjallista elämää ja kirjallisuudentutkimusta koskevaa tietoaan opettajan työssä ja muissa kirjallisuuden ja kulttuurialan asiantuntijatehtävissä.
  • osaa soveltaa erilaisia tiedonhankintamenetelmiä, pystyy itsenäiseen projektityöskentelyyn ja kykenee välittämään tietoa suullisessa ja kirjallisessa muodossa.
  • kykenee ajanhallintaan ja työn kuormittavuuden realistiseen arviointiin.
  • ymmärtää myös tieteellisen asiantuntemuksensa ylläpitämisen ja kehittämisen merkityksen.
  • on halutessaan hankkinut äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan pätevyyden.

 

Pää- ja sivuaineopiskelijoiden ohjaus

Pääaineopiskelijat osallistuvat ensimmäisenä opintovuotena opintojen ohjaukseen ja laativat henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) kandidaatin tutkintoa varten. Ohjausta järjestetään yliopiston tasolla, humanistisen osaston sisällä sekä kandidaattiohjelmissa. Kandidaatintutkinnon aikana opiskelijat laativat oppimisportfolion, jossa opiskelija reflektoi ammatillisia tavoitteitaan ja osaamistaan.

Maisterivaiheessa pääaineopiskelija jatkaa itsenäisesti kandidaattivaiheessa aloitettua oppimisportfoliotyöskentelyä ja työstää omien tavoitteidensa mukaisen ammatillisen portfolion, jonka esittelee maisteriseminaarin yhteydessä.

Yksittäisiä opintojaksoja koskevissa sisällöllisissä kysymyksissä auttaa opintojakson vastuuhenkilö. Opintokokonaisuutta koskevissa kysymyksissä auttavat osaston humanistisen osaston amanuenssit.

Kirjallisuuden perus- ja aineopintoihin sekä kandidaatin tutkintoon liittyvä ohjaus: yliopistonlehtorit Elina Arminen ja Sanna Jääskeläinen. 

Kirjallisuuden syventäviin opintoihin ja maisterin tutkintoon liittyvä ohjaus: professorit Erkki Sevänen ja Risto Turunen.

 

Äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuusehdot

Aineenopettaja: äidinkieli ja kirjallisuus (A 986/1998 5 §)

  • ylempi korkeakoulututkinto
  • perus- ja aineopinnot (60 op) suomen kielessä
  • perus- ja aineopinnot (60 op) kirjallisuudessa
  • lukion ja aikuislukion opettajalla lisäksi syventävät opinnot joko suomen kielessä tai kirjallisuudessa
  • opettajan pedagogiset opinnot (60 op)

S2 -opettajan kelpoisuuteen edellytetään tämän hetkisten säädösten mukaan äidinkielen ja kirjallisuuden opettajan kelpoisuutta. 

Opinto-oikeus

Kirjallisuus on vapaa sivuaine (ks. WebOodin opas Sivuaine: Kirjallisuus).

Tutkinnon rakenne: Katso tutkinnon rakenne välilehdeltä Tutkintorakenteet! 

Opintojen rakenne: Katso opintojen rakenne välilehdeltä Opintojaksot! 

 

Opintoneuvonta

Perus- ja aineopinnot:

Elina Arminen
yliopistonlehtori, kirjallisuus
elina.arminen at uef.fi
Agora, huone 167

Syventävät opinnot:

Erkki Sevänen
professori, kirjallisuus, erityisesti kirjallisuussosiologia
erkki.sevanen at uef.fi
Agora, huone 171
vastaanottoaika: ti 15-16

 

Risto Turunen
professori, kirjallisuus, erityisesti kotimaan kirjallisuus
risto.turunen at uef.fi
Agora, huone 170
vastaanottoaika: ti 14-16, puhelimella tai Teams-yhteydellä

 

Opintokokonaisuudet

Meri Kinnunen
amanuenssi
meri.kinnunen at uef.fi
Agora, huone 151

 

TIEDOTUS

Seuraa opintoihin liittyvää tiedotusta Humanistisen osaston opintoyhteisön sekä Yammer-ryhmän HUM (opiskelijat) kautta.